lauantai, 16. syyskuu 2006

elämän kysymyksiä

Kuka kuuntelee kun rukoillaan?
Ketkä uskoo ikuisuuteen?
Miten voisin sen ymmärtää?
Kuinka se olisi mahdollista?
Miten toiveet toteutuu ja kuka ne toteuttaa?
Kenelle voisi luottaa syvimmän salaisuuden?
Kuka kuulee kun lausun sen ääneen?
Ketkä ovet ansainneet onnen?
Miten se mitataan?
Mistä sen tuntee ?
Kenellä on oikeus oikeaan rakkauteen?
Onko olemassa ihmisä jotka ovat tarkoitettu vain yhdelle?
Mistä sen tietää onko rakkaimpasi se oikea vai onko hän vain "välivaihe" elämässä?
Kuka Päättää että ihmisen elämä on loppu ?
Jos ihminen itse haluaa elää mutta silti kaikki otetaan pois kaikki jotka välittää toisesta.
Kenellä on oikeus?
Kuka on oikeutettu päättämään toisen elämä?
Kuka on niin julma että pystyy tekemään sen?
Kenellä on voimia tehdä se jota kaikki pelkää?
Kuka on niin sydämetön että vie toiselta kaiken mistä tämä välittää?
Kysysmyksiä on niin paljon, mutta kuka niihin vastaa kun ne kysytään?

sunnuntai, 9. heinäkuu 2006

Rakkaus on ihmeellistä

Rakkaus on ihmeellistä, kun on rakastamansa ihmisen lähellä unohtaa kaiken murheen ja stressin mitä on arjessa ilman häntä. Olen huomannut kun käyn koulua ja asumma rakkaani kanssa erillä paikkakunnalla kumpikin niin sitä osaa rentoutua paremmin kun pääsee pois kotoa ja koulustressistä. Vaikka tekisin hänen luonaan jotain koulutehtäviä niin ei se ole niin stressaavaa kuin että tekisin niitä kotona yksin.

Kosketus huomaamaton ja hellä, viimehetken läheisyys ennen unta. Kuuma hengitys mun niskassa, kuuma ja hikinen iho vasten selkääni, ystävällinen ja lempeä käsi ympärilläni. Mietin missä olisin ilman sinua olisinko tässä yksin vai olisko minua edes olemassa enää. olen nyt onnellinen lähelläni on joku joka väittää minusta ja hyväksyy minut sellaisena kun olen. Pidä minusta kiinni muuten en tiedä missä olen huomenna. Ole lähelläni en halua herätä aamulla yksin kylmästä vuoteesta, yksin tähän ankeaan aamuun.

lauantai, 15. huhtikuu 2006

ikävä

Kyyneleeni ovat omistettu sinulle. Ikävä raastaa rintaa, tekee kipeää. Valitsin itse kipeän ja vaikeamman tien. En luovuta vaikka tie olisikin kipeä ja kivinen, en luovuta rakkaudesta toista ihmistä kohtaan joka tekee minusta kokonaisen. En päästä irti, en unohda, en häpeä surua joka jyrsii sisälläin. Olemmeko oman elämämme seppiä? Jos olemme mistä osaan sanoa että tämä on oikea tie, oikea polku jolle astuin? Miksi se tekee kipeää. Ikävä niin suuri ettei sitä pysty enää piilottamaan. Elämä tekee kipeää, se on vain hyväksyttävaä jollei halua olla luovuttaja ja helpon tien kulkija. Kumpia me olemme sen päätämme itse.

Minun ja minun poikaystävän suhde on tavallaan vaikea, mutta mitä muuta sitä kaukorakkaudelta voi odottaa..

Tapasimme netin välityksellä, minulla oli silloin jo kiire oppitunnille joten jouduin antamaan hänelle vain puhelinnumeroni. Tylyä, mutta minkäs voit. Ei sen puoleen olimme kerenneet jutella jonkun aikaa tämän kyseisen henkilön kanssa. Hän otti minuun yhteyttä joulun alla, noin puolitoista vuotta sitten. Aika nopeasti meillä meni jutut vakavammiksi ja aloimme seurustella 25.2.2005 joten olemme olleet jo yli vuoden yhdessä.

Ensimmäiset treffit oli kyllä mieleen painuvat : )
olimme seurustellet jo noin viikon kaks kun päätettiin tavata oulussa (heila asuu taivalkoskella) minä, kun välkky olin taas jälleen kerran, lähdin ilman lupaa tapamaan häntä (asun nimittäin kemissä). Minun vanhemmat soitti mulle kun olin tulossa takaisin kotiin, noh siitä seuras sen kolmen neljän viikon mykkäkoulu, ja melkeen kahen kk mökötys. Mutta sehän ei lannistanut minua eikä poikakaveria, tosin hän tunsi syyllisyyttä että mie jouduin "kärsimään".

Poikakaverini mielestä se oli rakkautta ensi silmäyksellä, en tiedä oliko saatto ollakki. Ensimmäinen poikakaveri ja tuntuu että hän on se oikea minulle.

lauantai, 15. huhtikuu 2006

mitä ajattelen

Ystävyys on hyve, josta monilla on puute ja josta ei halua luopua. Vaikka tietää että on pakko.
Ystävän menetys on kova isku. isku suoraan sydämeen. Suru on iskun seuraus, jota ei voi estää. Isku tekee kipeää sinulle ja muille läsnä olijoille, jotka ovat seurana hyvästien heitossa. Se voi olla myös hyvä ystävyys, joka johtaa rakkauteen ja se myös koskee. Koskee eniten kaikista kivuista, jota ei voi parantaa ellei löydä parantajaa. Toista ihmistä joka unohtaa menneen.

Sano sana ja vaikene, ole hiljainen surullinen. Heitä hymy ystävälle kierrä asiat kaukaa jota pelkäät. Kohtaa pelko, siedä kipu. Ellei kipu ylita siedettävää rakaa. Ole hiljaa, irvistö ja karju. Ellei mikään ole totta, usko mitä haluat. Kysymys heitä, mikäli kiinnostaa. Kysyä voi rohkeasti, tyhmät kysymykset ei ole tyhmyyttä- mikä kiinnostaa kysy, ellei ole selvä. Kysyvä ei tieltä eksy. tie on kapea, vaarallinen. Onnea etsii halutessaan sen löytää tai hukkaa. Mikä on kun elmä ei kulje oikealla rafalla? Onko ystvyys riitojen arvoista? Kestääkö ystävyyden siteet painetta? Onko tosi, että riita puhdistaa ilmaa? Ei, saastaisuus on pahe joka sotkee, saastuttaa ja pilaa. Elämä on ihmeellistä, liian monta kysymystä, liian vähän aikaa. Lyhyt on elämä, onnen etsintä. Nopea reitin matkaajat, maantien tallaajat, onnen löytää jokainen. Joka etsii oikeasta paikasta, kaikilla onni on omassa paikassa.

tulinen, pippurinen, itsepäinen..

elämän kysymyksiä

Rakkaus on ihmeellistä

ikävä

mitä ajattelen